Kyllä tuntuu kylmältä... kesäretkeä suunnitellaan kuitenkin

Sää sitten muuttui jälleen "ihan perin keväiseksi". Äskenkin taivaalta tuli vähän lumentapaista, taisi olla rakeita... Suorastaan masentaa tuo sää.

Äiteinpäiväruusut ovat vielä paketissa ja odottavat istutusta. Laitan juurakot ruusupenkkiin vasta, kun säät vähän lämpiävät. Syyskesällä ruusupenkissä on sitten nähtävillä kolme upean vaaleanpunakukkaista runkoruusua. Nyt pihassa kukkivat valkovuokot komeasti monessa paikassa osaksi omatoimisesti levinneinä ja osa minun levittäminäni. Pääsiäisen aikaan ostetut ja aina kukkapenkkiin keväällä istutetut pikkunarsissit ovat myös kukalla. Helmihyasinteista vain pieni osa kukkii uudelleen. Muu kasvu on pysähdyksissä ja jököttää vain odottamassa lämpimämpiä aikoja. Mieheni murehtii metsään istuttamiaan kuusentaimia, kuinka niille käy, jos halla / pakkanen on todella yöpakkasten luokkaa eli monta astetta maan rajassa. Monilla maanviljelijöillä on varmasti pakkasesta johtuvia mieliharmeja ja ongelmia. Ei tarvitse muuta kuin miettiä varhaisperunanviljelijöitä, taimien kasvattajia, omenapuutarhoja tai marjapensaita vaikka kotipuutarhassa. Toivottavasti kaikkien pellot säästyvät pakkastuhoilta joko pakkastorjunnan tai "onnen" avulla.

Lauantaina vierailivat vanhat tuttavamme, meidän ikäinen pariskunta, pitkästä aikaa meillä. He tulivat kahdella moottoripyörällä! Olipa mukava kuulla kuulumisia, katsastaa moottoripyörät ja pihamaa, jutella niitä näitä ja lopuksi saattaa heitä porukalla. Huomasin ison eron meidän naisten ajotavoissa. Minun keskimääräinen matkanopeusvauhtini on kymmenen kilometriä alhaisempi kuin vieraamme. Kun ajoimme heidän perässään, tulin tehneeksi huomioita. Nyt pysyin kyllä hyvin perässä, mutta täytyypä noudattaa motskarikollegani antamaa vinkkiä ja käydä ajoharjoitteluradalla treenaamassa kaarrelinjoja ja vastaohjausta(, jota luultavasti kyllä käytänkin usein miten ainakin oikealle kääntyessäni...)Omaa ajotaitoa pitää hioa paremmaksi jo kesän matkojenkin vuoksi.

Olemme suunnitelleet kesäretkeä! Tarkoituksenamme on lähteä reilun viikon pituiselle motskarireissulle ja kiertää ainakin Etelä-Norjaa. Tähän suunnitelmaan liittyen olen ottanut selvää autolauttojen hinnoista. Täytyy todeta, että kallista on. Perinteisillä autolautoilla ylitys Turusta tai Helsingistä Tukholmaan ja viikon päästä takaisin kahdelta hengeltä, kahdelta mp:ltä ja hytissä nukkuen maksaa halvimmillaan noin 400 €. Seuraavaksi etsin muita laivoja, jotka ottavat henkilöasiakkaita, mutta tarjontaa ei ole kovin paljon. Halvimmillaan, hankalilla aikatauluilla eli majapaikoista joutuisi sitten maksamaan, ylitykset voisi tehdä vähän alle 300 €:lla. Mietimme, että "kumpi tai kampi", lopputulos on yhtä arvokasta meille.

On toinenkin seikka, jota pitää ajatella eli missä Norjassa kannattaa matkailla, kun aika kuitenkin on rajallinen. Millaisia päivämatkoja ajetaan, kun kumminkin haluamme käydä tutustumassa kaupunkeihin ja matkailunähtävyyksiin. Vuoristo alueet (miten siellä ajetaan niitä kiemuraisia teitä) kulttuurirannikko ja erityisesti Oslo kiinnostaisi, entäs kaikki muut...Wigelandin puisto ja veistokset... Pitääkö ne vain jättää ja ajatella, että ensi kerralla...

Kielikin mietityttää. Osaan ruotsia auttavasti ja englantia jotenkin,...varmaan pärjäämme, kunhan moottoripyöriä ei tarvitse huollattaa eikä korjata, silloin norjaksi ei asioiden selittelyt suju eikä sanasto riitä englanniksikaan. Norjan kalleuskin rajoittaa matkustamista. Nettiä selaillessani löysin monia hyviä hosteleita, niiden hintataso on kohtuullinen. Luulen, että suosimme niitä, sillä "aina pärjää, kun on teltta mukana reissussa" -matkailijoita ei meistä enää taida tulla.

Uskokaa tai älkää, ulkona sataa vähän lunta! Mitenhän lauantain moottoripyöräkeli kehittyy? Vääksyssä olisi silloin Hymyilevän motoristin kevätpäivä -kokoontuminen, jonne voisin siedettävällä kelillä ajaa.